Tallin esittely
Arpapeli sijaitsee Keski-Suomessa, kuvitteellisessa Tyrskylän kaupungissa, jos tuota pientä metsäistä tuppukylää voi siksi kutsua. Tilaan kuuluvat kaksi suurta tallirakennusta, joista toinen on pääasiassa ratsastuskouluhevosten talli, ja toinen myynti- ja yksityishevosten käytössä. Lisäksi pihapiiristä löytyy kaksi ratsastuskenttää, iso keltainen päärakennus, parakkitalli, maneesi sekä hevosten hiekkatarhat. Kauempaa löytyvät laitumet, maastoesterata sekä monipuoliset maastoreitit.
|
Historian havinaa
Tallirakennus
Talli on tehty vanhaan navettaan. Kuten useimmat 1900-luvun navetat, ei tämäkään ollut kovin iso, joten laajennustöitä oli tehtävä. Nykyään tallissa on karsinoita 25, mutta kaikki karsinat eivät välttämättä ole samaan aikaan käytössä. Talli on jaettu kahtia poni- ja hevospuoliksi. Molemmilla puolilla on satulahuone ja pesukarsina. Puolet erottaa käytävä, jonka toisessa päässä on ulko-ovi, ja toisesta päästä pääsee oleskelutiloihin. Käytävällä ovat myös rehut, talikot ja kottarit. Oleskelutiloista löytyvät mm. vessat, toimisto, mikro, jääkaappi, ruokailupöytä, sohva ynnä muuta. Lisäksi tietenkin lokerikot hoitajille ja yksityishevosten omistajille.
Joka karsinasta löytyvät vesiautomaatti, ruokakaukalo ja suolakivi. Kuivikkeena käytetään tavallisimmin kutterinpurua, mutta myös turvetta on saatavilla esimerkiksi erityisherkille hevosille. |
Aittarakennus
Tilan kaunis aittarakennus on entisöity leiriläisten majoitustiloiksi. Aitta on kooltaan varsin suuri ja kaksikerroksinen; yläkerrassa on yksi suuri huone jonne mahtuu 6 henkilöä, alakerroksesta löytyy kaksi huonetta, joihin molempiin majoittuu 3 henkilöä. Lämmitetyissä (patterit) huoneissa kelpaa nukkua myös talvipakkasilla.
|
Parakkitalli
Parakkitalli on pienikokoinen kolmen karsinan talli, joka on tarkoitettu lähinnä kesäkäyttöön. Esimerkiksi kauempaa tulleet kisahevoset voivat majoittua kaksipäiväisten kisojen ajan parakkitallissa. Karsinat ovat tilavia ja valaistuja. Kuivikkeena käytetään turvetta, olkea tai purua. Vedet talliin on kannettava itse, sillä vesijohtojärjestelmää ei ole. Päätallista poiketen parakkitallissa hevosten heinät tarjoillaan heinäverkosta. Suolakivi löytyy jokaisesta karsinasta. Karsinat käyvät myös kesäisin varsomiskarsinoiksi. Ovet ovat kaksiosaisia, ylemmän osan voi halutessaan avata jotta hevonen voi katsella "maisemia". Ovien vierestä löytyy koukkuja ja satulatelineitä.
|
Kentät ja maneesi
Ratsastuskenttiä on kaksi, toinen este- ja toinen koulukäyttöön. Molemmat ovat valaistuja ja lanataan ja hoidetaan useasti. Koulukentältä löytyvät ratsastusradan kirjaimet, kooltaan kenttä on noin 20m x 40m. Estekenttä on kookkaampi kooltaan. Estekentän läheisyydessä on myös katos jonne puomit ja tolpat voi sijoittaa, talvisin ne tosin siirretään maneesin isompaan varastoon. Molemmat kentät on aidattu ja salaojitettu, koulukentällä luonnollisesti kouluaidat, ja estekentällä korkeammat puusta valmistetut aidat. Estekentän päädyssä on tuomarintorni, josta voi myös valokuvata ratsastustunteja.
Maneesi on kooltaan 23m x 50m, pohjana on hyvälaatuista kumimurske-hiekkasekoitetta, joka ei rasita hevosten jalkoja. Toisen pään lyhyt sivu on kokonaan peilitetty, pitkällä sivuilla on mainoksia ja muutama peili. Toisella pitkällä sivulla sijaitsee katsomo. Tallinpuoleissassa päädyssä on oviaukko ja tuomarintorni kisoja varten. |
Tarhat ja laitumet
Laitumet sijaitsevat tallille johtavan tien molemmin puolin, ja ovat ainoastaan kesäkäytössä. Molemmilta laitumilta löytyy pihattokatos, joka on säänsuojattu ja josta löytyvät hevosten makuupaikka ja heinä- ja vesipisteet. Laitumien porteille on myös kannettu vesiastiat laidunkauden ajaksi. Laitumet ovat suurikokoisia, ja ulottuvat laajalle alueelle.
Tallin läheisyydestä löytyvät myös hiekkapohjaiset ympärivuotisessa käytössä olevat jaloittelutarhat. Aidat ovat puuta, mutta myös saähkölanka kiertää joka aitausta. Yhteen tarhaan mahtuu kolme hevosta, tosin poikkeuksia voi olla esim. pienten ponien kohdalla. Myös hevosen persoonallisuus ratkaisee, kaikki eivät halua toista jakamaan heiniä. Tarhat on numeroitu, ja kartta niiden sijainnista löytyy tallituvasta. Näin on helppo löytää jokaisen hevosen tarha. |
Maastot
Kuten sanottu, Arpapeli sijaitsee melkolailla kaukana kaikesta. Maastot ovat loistavat ja erilaisia reittejä löytyy jokaiselle vuodenajalle ja jokaiseen makuun. Aivan tallin nurkalta lähtee maastopolku, joka levenee pian metsäautotieksi joka on pituudeltaan noin kilometrin, ja vie järven rannalle sekä rantasaunalle. Rannalla on laituri sekä erinomainen, loiva ja hyväpohjainen ranta esimerkiksi hevosten uittamiseen. Saunan takana on puomi johon hevoset voi kiinnittää. Metsikössä saunan lähellä on myös kaivo ja pieni varasto, josta löytyvät hiirenpapanoiden ja vanhojen tavaroiden lisäksi myös heinää hevosten tarpeisiin.
Maastorata sijaitsee suurella aukealla n. 500 metrin päässä tallista. Aukea on tasainen ja ruohikko pohjainen, mutta siellä on myös hiekkapolkuja ja pienet kukkulat, Aukealle on koottu maastoesterata, jossa esteitä on yhteensä 20, ja ne ovat sikin sokin, jotta niitä voisi hypätä missä järjestyksessä tahansa. Estevalikoimaan kuuluvat mm.kukkulat, banketti, vesihauta, hauta, kukkakärry, koivupysty, taloeste, muuri sekä monia muita jännittäviä esteitä. Osan estekorkeutta voi säädellä, mutta muuten kaikki esteet ovat kiinteitä. Maastorata on säänkestävä, mutta tarkoitettu vain kuivalle kelille. Reittejä on lisäksi monia. Osa vie kauemmas useamman tunnin tai jopa vuorokauden vaellukselle, osa on vain lyhyempiä reittejä. Myös maastot ovat vaihtelevia, osalla reiteistä voi pujotella puiden lomassa, osalla pääsee laukkasuorille, ja toisilla taas kiipeilemään mäille. |